Puupaneelein päällystetyssä huoneessa on hämärä valaistus. Ilkosillaan lauteilla istuu muutama ihminen aivan hiljaa hien valuessa pitkin ihoa. Yksi heistä viuhtoo kerta toisensa jälkeen itseään koivunlehdistä tehdyllä vihdalla. Toinen nousee seisomaan, nostaa kauhalla vettä kiulusta ja kippaa sen kuumille kiville nurkassa sijaitsevalle kiukaalle. Kuuluu pitkä sihahdus. Vain muutaman sekunnin päästä kostea lämpö hiipii ylös nilkkoja ja jalkoja ja lopulta kietoutuen koko vartalon ympärille. Lämpö saa ihohuokoset avautumaan ja hikipisarat tippumaan.
Ensimmäiset kiukaat olivat maahan kaivettuja kuoppia
Tämä kylpemisrituaali on ollut osa suomalaista elämää jo tuhansien vuosien ajan aina siitä asti kun ensimmäiset alueelle vaeltaneet heimot alkoivat kaivaa maahan kuoppia ja lämmittää niihin pinottuja kiviä. Oivallettiin, että vettä kuumien kivien päälle heittämällä syntyi kuumaa vesihöyryä eli löylyä. Vastaavanlaisia oivalluksia syntyi myös muissa osissa maailmaa, mutta Suomessa saunakulttuuri kehittyi aivan valtavasti ja vielä tänäkin päivänä sauna yhdistetään usein juuri suomalaiseen kulttuuriin. Tästä kertoo jo pelkkä nimi “sauna”, joka on yksi ainoista suomen kielestä kansainväliseen käyttöön nousseista sanoista.
Sauna osana suomalaisten arkea ja juhlaa
Saunalla on aina ollut suuri merkitys suomalaisten elämässä niin arjessa kuin juhlassa. Satoja vuosia sitten pelloilla äärimmäisen rankoissa olosuhteissa uurastaneet maamiehet saivat saunasta sekä paikan peseytymiseen että työssä kipeytyneiden lihasten lepuuttamiseen ja rentouttamiseen. Myös naiset ovat Suomessa kautta aikain synnyttäneet saunassa. Etenkin perinteisten savusaunojen seinät olivat luonnostaan täynnä bakteereja eliminoivaa nokea, jonka ansiosta sauna oli puhtain mahdollinen ympäristö synnyttämiseen. Toki saunoja on käytetty myös erilaisiin rituaaleihin. Esimerkiksi naimisiin meneville järjestettiin mahdollisuus käydä saunomassa ennen avioitumista, jotta avioliiton satamaan astuessa aviopari olisi täysin puhdas. Usein myös ruumiit pestiin saunassa ja valmistettiin hautajaisia varten saunan lauteilla. Ei siis oikeastaan ole liioiteltua sanoa, että sauna on meille suomalaisille tavallaan pyhä tila, jossa sekä keho että mieli lepäävät.
Jokaisella suomalaisella on lempisauna
Nykyään jokaisella saunalla on aivan oma tyylinsä ja tietenkin aivan omanlaisensa löyly. Luonnollisesti sauna on sitä nautinnollisempi, mitä paremmat löylyt se saunojille tarjoaa. Saunoja on hyvin erilaisia aina puusaunasta sähkösaunaan tai savusaunasta infrapunasaunaan ja höyrysaunaan. Eri ihmiset pitävät erilaisista saunoista, mutta monella suomalaisella on yleensä olemassa yksi sauna, joka nousee ylitse muiden. Se voi olla oman kodin sauna, rakkaan kesämökin sauna, lapsuudesta tuttu mummolan sauna tai vaikkapa uimahallin sauna. Viiden miljoonan asukkaan Suomessa on lähes 3.5 miljoonaa saunaa, joten saunoja riittää enemmän kuin joka toiselle suomalaiselle!
Niin kuin saunoja on hyvin paljon erilaisia, sama pätee myös saunojiin. Suomalaiset ovat toki yleisesti ottaen poikkeuksellisen kovia saunomaan, mutta eroja on yksilöiden välillä melkoisesti. Joillekin sauna ei välttämättä maistu muuten kuin juhlapyhinä, kun taas valtaosa saunoo vähintään kerran viikossa ja pesee itsensä silloin hyvin perusteellisesti. Tähän joukkoon kuuluu reippaasti yli 90% kaikista suomalaisista. Sitten on vielä niitä todellisia saunahirmuja, jotka saunovat lähes viikon jokaisena päivänä, eivätkä voisi elää ilman saunaa. Se on ymmärrettävää, sillä saunomiseen ja sen synnyttämään adrenaliiniryöppyyn sekä hyvänolontunteeseen voi todella jäädä koukkuun.
