Vaikka Suomessa saunominen on yhtä suosittua joka puolella maata, on saunomistavoissa ja itse saunoissa tiettyjä alueellisia eroja. Nykyään ero ovat luonnollisesti kaventuneet jo lähes olemattomiin johtuen sähkösaunojen yleistymisestä, mutta ennen vanhaan saunominen oli hyvin erilaista riippuen siitä, missä päin maata asui.
Karkeasti eri perinteiset saunat Suomessa ovat jaettavissa kolmeen eri saunatyyppiin, joita ovat länsisuomalainen sauna, itäsuomalainen sauna sekä pohjoissuomalainen sauna, vaikka niissä on sittemmin otettu vaikutteita muualta maasta.
Länsi-Suomessa tyypilinen sauna
Läntisessä Suomessa sauna perinteisimmillään oli pikkuinen perheen kokoinen sauna, jonne perhe mahtui mukavasti saunomaan. Toinen saunatyyppi, joka oli varsin tyypillinen läntisen Suomen alueella, oli niin kutsuttu mallassauna, jossa saunanlauteet roikkuivat orsilla yhdellä seinustalla. Näissä saunoissa saunakiuas oli tyypillisesti tiiliskivistä rakennettu.
Itä-Suomessa tyypillinen sauna
Siinä missä lännessä saunat olivat usein suuria, saunottiin maan itäosissa pienissä kylpysaunoissa. Saunakiuas oli asetettu samalle puolelle saunatilaa yhdessä lauteiden kanssa, jotka pystytettiin tolppien päälle. Itä-Suomessa saunakulttuuri on ollut tietyssä mielessä sosiaalisempaa, sillä tavallisesti lauderakennelmasta tehtiin U:n muotoinen. Tällöin saunojat saattoivat pienessäkin saunatilassa istua vastakkain, jolloin keskusteleminenkin oli luontevampaa.
Pohjois-Suomessa tyypillinen sauna
Pohjoisessa saunomisessa on selkeästi nähtävissä elementtejä sekä itäisestä että läntisestä saunakulttuurista. Saunojen koko muistutti pitkälti itäsuomalaisia saunoja ja niiden tarkoituksena on ollut yksinomaan kylpeminen. Kiuas oli luonnonkivistä rakennettu.
