Suomalaisille sauna on aikojen saatossa ollut jopa pyhä paikka, jossa toimitettiin monenlaisia rituaaleja ja jopa lääketieteellisiä toimenpiteitä. Nykyään sauna koetaan lähinnä arkiseksi rentoutumishetkeksi, mutta juhlapäiviin liittyvät saunomiset, kuten joulu- ja juhannussauna ovat edelleen iso osa suomalaista saunomisperinnettä. Suomalaiseen saunakulttuuriin kuuluu koivun oksista koottu vihta eli vasta. Vihtaa käytetään ruoskimalla sillä kevyesti omaa tai muiden saunojien selkää ja käsivarsia. Vaikka ajatus tästä saattaa kuullostaa epämiellyttävältä, vihtomiskokemusta pidetään yleisesti miellyttävänä ja rentouttavana.
Vaikka vihtoja näkee saunoissa nykyään melko harvoin, monelle vihta on edelleen olennainen osa saunomiskokemusta. Aikoinaan Suomessa uskottiin saunomiseen liittyvän yliluonnollisia voimia. Myös uskomus saunassa asuvasta kiltistä ja hyväntahtoisesta saunatontusta, joka tulee saunomaan viimeisiin löylyihin, on jäänyt elämään suomalaiseen kansanperinteeseen.
Suomalaisista saunan ystävinä kertoo paljon legendaarinen väite siitä, että Suomessa olisi enemmän saunoja kuin autoja. Tätä väitettä ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan todeksi.
Saunomisen historiaa Suomessa
Varhaisimmat merkit saunasta Suomessa ovat jääkauden jälkeiseltä ajalta, suunnilleen kymmenen tuhannen vuoden takaa. Ensimmäiset tunnetut suomalaiset saunat olivat eläimen nahalla peitettyjä maakuoppia. Saunat nousivat kuopista maanpinnalle kivikaudella. Rautakaudella kehiteltiin edelleen harvakseltaan tavattava savusauna, joka oli suosittu noin 1930-luvulle asti, kunnes suuri muutos saunan kehityksessä, eli savuhormiin liitetyn uloslämpiävän kiukaan kehittäminen syrjäytti savusaunan suosituimman saunomismuodon paikalta. Uloslämpiävät kiukaat yleistyivät Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla ja ovat edelleen melko yleisesti käytössä.
Suomessa saunaa on käytetty historian saatossa lukuisiin eri tarkoituksiin. Lapset synnytettiin saunassa ja vanhukset menivät sinne kuolemaan. Saunaa on hyödynnetty myös kehon puhdistuksessa, sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä, parannuskeinona monien sairauksien hoidossa ja kokonaisvaltaisessa rentoutumisessa.
Ensimmäisen sähkökiuas valmistettiin vuonna 1938. Sähkökiukaan keksiminen helpotti saunojen rakentamista myös kerrostaloasuntoihin, mutta tämä yleistyi vasta myöhemmin 1900-luvulla. Nykyään on mahdollista rakentaa sauna käytännössä mihin tahansa, kunhan tilaa on riittävästi. Nykyisin jopa autolla vedetävään peräkärryyn voidaan rakentaa sauna.
Saunomiseen liittyy myös erilaisia saunatuotteita ja -tarvikkeita, ja esimerkiksi https://kidsbrandstore.fi/ -sivustolta löytyy runsaasti erilaisia lasten kylpytakkeja, jotka tekevät perheen pienimpien saunomisesta hauskaa ja miellyttävää.
Saunakulttuuri maailmalla
Vaikka Suomi on saunomisessa maailman kiistaton ykkösmaa, saunoja tai niitä vastaavia laitoksia löytyy ympäri maailmaa. Näistä ainakin Suomessa tunnetuin lienee turkkilainen höyrysauna, jonka pehmeistä ja höyryisistä löylyistä pääsee nauttimaan lähes jokaisessa suomalaisessakin kylpylässä. Saunan amerikkalaisia vastineita ovat intiaanien hikimajat. Näihin ei kuitenkaan perinteisesti ole liittynyt peseytyminen, sillä hikimajat olivat käytössä lähinnä rituaalisiin tarkoituksiin.
Venäläinen sauna eli banja on lähes täysin samanlainen kuin Savossa ja Karjalassa yleinen kylpysauna. Venäjällä sauna on puhdistautumisen lisäksi myös paikka tuttujen tapaamiselle, ja heidän kanssaan vaihdetaan kuulumisia saunomisen yhteydessä jopa viikoittain. Nämä saunat ovat puulämmitteisiä, ja niitä löytyy Suomen ja Venäjän lisäksi myös Ruotsista.
Yhdysvalloissa sana-sauna yhdistetään lähinnä infrapunasaunaan. Tällaisessa saunassa ei ole lainkaan kiuasta, vaan lämmön ja hikoilemisen aiheuttaa infrapunasäteily. Infrapunasaunan lämpötila on keskimäärin 50 celsiusastetta. Etelä- ja Keski-Euroopassa saunalla tarkoitetaan useimmiten turkkilaisen saunan kaltaista höyryhuonetta.
Vaikka saunan rooli ja tarkoitus ovat suomalaisten elämässä muuttuneet, on se edelleen iso osa suomalaista kansallisidentiteettiä. Se voi olla viikonlopun kohokohta raskaan työviikon jälkeen, tai pieni hetki rentoutumiselle arkisten kiireiden keskellä. Monille sauna taas kuuluu vahvasti kesään ja mökkielämään. Suomalaisesta saunomiskulttuurista kertoo paljon se fakta, että saunoja on niin paljon Suomessa, että maan koko 5.4 miljoonan väestö voi saunoa samaan aikaan.
