Sauna on suomalaiselle rakas, arvokas ja pyhä paikka. Suomalainen saunoo viikoittain joko yksin ja yhdessä muiden perheenjäsenten tai ystävien kera. Suomalainen saunakulttuuri on maailmalla tunnettua ja arvostettua.
Saunalla on suomalaiselle huomattava merkitys
Suomalaiset arvostavat viikoittaista saunomista. Jos sinulla ei vielä ole saunaa, niin haluaisit varmaan omistaa sellaisen. Tiesitkö, että kätevä qred yrityslaina tarjoaa yrittäjille lainaa ilman piilokuluja ja sitoutumispakkoa. Yrityssaunat kuuluvat luonnollisesti suomalaiseen saunakulttuuriin, joten ota rohkeasti yhteyttä lainantarjoajaan, jolloin voit nauttia makoisista löylyistä hienossa yrityssaunassa.
Erilaiset saunat
Savusauna
Savusauna tarkoittaa saunaa, jossa ei ole minkäänlaista savupiippua, vaan savu tulee ensin löylyhuoneeseen, jonka jälkeen se poistuu ikkunan kautta.
Savusaunan kiuasta ei voi milloinkaan lämmittää varsinaisen saunomisen yhteydessä. Savusaunan kiukaan ympärille ladataan kivinen kupu, josta savukaasut kulkevat saunatilaan, jolloin kiuaskivet kuumentuvat. Savu poistuu välikatossa tai seinässä olevan luukun avulla. Kivien ollessa riittävän kuumia ja pesän ollessa sammunut, voidaan heittää makoisat häkälöylyt.
Jatkuva- tai kertalämmitteinen sauna savupiipulla
Huomattava muutos saunan kehitykseen liittyen on uloslämpiävä kiuas, eli savuhormin liittäminen kiukaan yhteyteen. Kertalämmitteinen kiuas pitää lämmittää aina etukäteen ennen saunomisen aloittamista. Käytännössä kiukaan kivimäärän pitää olla suuri, sillä lämpö pitää varata aina ennen saunomisen aloittamista. Jatkuvalämmitteisessä saunassa kiukaan lämmittäminen jatkuu myös saunomisen yhteydessä.
Sähkösauna
Suomalaisissa kerros- ja rivitaloissa on nykyään joko yhteisiä tai huoneistokohtaisia sähkösaunoja. Sähkökiuas on todella nopea, sillä se lämpenee muutamassa minuutissa.
Infrapunasauna
Infrapunasaunassa hikoilemaan pääsee infrapunasäteilyn avulla. Kiuasta ei ole eikä löylyjä voi heittää, mutta lämpöä on sopivasti. Infrapunasaunan tarjoama lämpötila on yleisesti hieman alle tai hieman yli 50 celsiusastetta.
Maasauna
Maasauna kuuluu suomalaiseen saunahistoriaan. Maasauna oli matala, turvekattoinen, kaivetun kuopan päälle valmistettu sauna. Saunan lauteet sijaitsivat ovea vastapäätä peräseinällä ja kiuas oli aina lähellä ovea. Savu kulki ulos tuuletusluukun, eli lakeisen kautta.
Riihisauna
Riihisaunaa käytettiin peseytymisen lisäksi asumiseen, pellava- tai hamppusadon kuivaukseen ja usein myös maltaiden imellyttämiseen. Riihisauna oli useimmin jopa neljä metriä korkea, hirsistä valmistettu savupirtti.
Eräsauna
Metsästys- tai eräsauna on rakenteeltaan vaatimaton tilapäiseen käyttöön suunniteltu sauna.
Yleinen sauna
Yleisissä saunoissa kävi yhtä aikaa sekä naisia että miehiä. Yleisissä saunoissa käyminen väheni 1960-luvulla huoneistokohtaisten saunojen yleistyttyä. Yleisiä saunoja oli enimmäkseen suuremmissa kaupungeissa.
Suomalainen saunakulttuuri
Saunominen on arvostettu suomalainen perinne, joka on valittu 17.12.2020 ensimmäisenä suomalaisuuteen kiinteästi kuuluvana perinteenä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Saunoissa on vuosien saatossa syntynyt vauvoja, saatettu ja pesty vainajia viimeiselle tärkeälle matkalleen sekä pesty esimerkiksi parasta lakanapyykkiä että vietetty mukavia saunailtoja. Suomalaisen saunan “isänä ja keksijänä” pidetään Ruotsinpyhtääläistä kirjailijaa ja rehtoria Carl Axel Gottlundia, joka toi tietoa saunan merkityksestä useampien suomalaisten keskuuteen. Gottlund syntyi vuonna 1796 ja kuoli Helsingissä vuonna 1875. Käytännössä melkein kaikkien suomalaisten mielestä, saunominen on rentouttavaa ja voimia antavaa, joten eiköhän lähdetä suomalaiseen saunaan!
